Archive Page 2

Suomen seuraava pääministeri on…

Suomalaiseen demokratiaan on viimeiset vuosikymmenet kuulunut, että vaalien jälkeen suurin puolue eduskunnassa nimeää oman ehdokkaansa pääministeriksi. Näin jokainen suomalainen on voinut kertoa äänestämällä, kenet se haluaa johtamaan Suomea. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun Jyrki Katainen ilmoitti eroavansa sekä puolueen puheenjohtajuudesta että pääministerin tehtävästä.

Tämä on avannut Kokoomukselle uuden oven. Nyt puoluekokousedustajat saavat päättää puolueen puheenjohtajan lisäksi seuraavasta pääministeristä. Viime viikolla Helsingissä Uudenmaan puoluekokousedustajat kokoontuivat kuulemaan puheenjohtajaehdokkaita avoimessa vaalipaneelissa Bio Rexissä. Salissa oli väkeä satamäärin.

Kirkkonummen Kokoomus on valtuuttanut Lahteen kolme edustajaa, joista minä olen yksi. Mukaani ovat lähtemässä Raija Vahasalo ja Päivi Parviainen. Itselläni on kokemusta puoluekokouksista 90-luvun alusta alkaen ja koskaan aiemmin en ole tuntenut yhtä vastuullista paikkaa kuin nyt.

Tämän ainutlaatuisen tilanteen vuoksi haluan kertoa Kirkkonummen Sanomien lukijoille tunnoista ja ajatuksista ennen puoluekokousta:

Jan Vapaavuori on kokenut kokoomuspoliitikko. Olen saanut seurata hänen kasvuaan puoluevirkailijasta valtakunnan tekijäksi. Hänen aatteensa on ollut vahva talouspolitiikka ja hiukan kova sosiaalinen lähestyminen ihmisten ongelmiin. Puheissaan hän on sitä kuvaa pehmentänyt, mutta onko hän kasvanut oikeasti ajattelemaan muutakin kuin yksilöä, taloutta ja Helsinkiä? En ole siitä aivan varma, kuten ei moni muukaan Helsingin ulkopuolella.

Paula Risikko on osaava ja muita arvostava ehdokas. Hänelle hyvinvoinnin rakentaminen lähtee työstä ja toisten ihmisten tukemisesta luomalla mahdollisuuksia. Hän on kuitenkin hiukan etäinen, jolloin hän ei ehkä kykene kokoamaan suomalaisia tekemään parempaa Suomea. Hänessä on myös hitunen suoraa ja vakavaa pohjalaisuutta, joka on joillekin hyve ja joillekin kauhistus.

Alexander Stubbin ovat ottaneet suomalaiset omakseen. Hänelle on tärkeää, että Suomi menestyy globaalissa taloudessa. Hän ajaa Suomen asiaa isojen poikien pelikentillä. Hänen politiikassaan on varaa kuunnella ja olla läsnä. Mutta tunteeko hän kuitenkaan riittävästi tavallisen suomalaisen ihmisen elämää? Esikuvaksi hän on kuitenkin hyvä. Ja sillä tavoin valmis johtamaan maatamme pääministerinä.

Ennustan äänestyksien olevan tiukkoja. Todennäköisesti äänestys menee kahdelle kierrokselle kuten presidentin vaaleissa. Mutta joku heistä kuitenkin valitaan johtamaan Suomea eteenpäin. Minusta tärkeintä on saada pääministeriksi henkilö, joka kykenee luomaan toivoa ja uskoa paremmasta. Vain sitä kautta ihmiset jälleen uskoisivat tulevaan ja talouden rattaat saataisiin pyörimään paremmin. Sitä kautta saamme myös hyvinvointia. Aion kuunnella ennen Lahtea mitä ihmiset ajattelevat ja Lahdessa sitä, mitä ehdokkaat kertovat. Sen jälkeen äänestän seuraavaa pääministeriä.

Antti Lavanti
Kirkkonummen Kokoomuksen puoluekokousedustaja 2014

(Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 8.6.2014)

EU vaaleista kuntavaaleihin

Thorolf Sjölundilta sain mielenkiintoisia lukuja. Kun Euroopan parlamentin vaalien tulos muutetaan suoraan kuntavaalien tulokseksi havaitaan pienpuolueiden saavan myös Kirkkonummella lisäpaikkoja.

Kokoomus 15 paikkaa (edelliset kuntavaalit 15) +0 paikkaa
RKP 10 (11) -1
Perussuomalaiset 6 (5) +1
Vihreä liitto 6 (7) -1
SDP 5 (8) -3 (sisältää uusdemarit)
Keskusta 4 (3) +1
Vasemmistoliitto 3 (1) +2
KD 2 (1) +1

Tämä on puhdasta kannatusmatematiikkaa. Totuus tulee varmaan olemaan erilainen.

Kirjasto pysyköön lestissään

Kirkkonummen kunta lomauttaa työntekijöitään vuonna 2014. Kunta on myös irtisanonut työntekijöitään tänä vuonna. Samaan aikaan kirjastotoimenjohtaja tekee päätöksen, josta voi tehdä sen päätelmän, että Masalan kirjaston työntekijöillä on aikaa toimia postitehtävissä ja ettei kunnan taloustilanne kiinnosta kirjastotoimea pätkääkään.

Masalan postin lakkauttaminen K-kaupasta on vakava ja ikävä asia. Ymmärrän hyvin, että palveluiden pitäminen Masalassa on myönteinen asia. Mutta kuinka ihmeessä palvelu voi olla kunnalle kannattavaa, jos se ei ole sitä K-kaupalle?

Kirjastotoimenjohtaja perustelee päätöstään sillä, että palveluun käytetään siivilipalvelusmiestä. Siviilipalvelusmiehelle tulee taata asuminen, terveydenhoito ml. hammashuolto sekä ruokaraha, jonka suuruus riippuu järjestettävistä ruokailuista. Enimillään ruokaraha on 13,50 euroa päivässä. Siviilipalvelusmies ei siis ole mitään ilmaista työvoimaa, vaan hänen kulunsa voivat ovat kunnalle yli 1.000 euroa kuukaudessa.

Lisäksi hammashuollon ja lääkääriin pääsyn jonot ovat kunnassa jälleen kasvaneet, joten päätös on tältä osin vähintäänkin muita kuntalaisia vähättelevä, koska siviilipalvelusmies kuluttaa tätä resurssia. Muutoin: kuka korvaa perusturvan kulut tältä osin?

Siviilipalvelusmiehellä on oikeus lomiin, kuten kenellä tahansa. Hänen lomien ja muiden poissaoloaikojensa aikana kunta käyttää postipalveluihin kirjaston työntekijöitä. Tekevätkö he omaan toimenkuvaavansa kuulumattomat tehtävät vapaa-ajalla vai onko heillä ollut Masalassa liikaa aikaa? Saavatko he erillisen korvauksen postipakettien jakamisesta niitä hakeville ihmisille?

Kuinka kirjastotoimenjohtaja on ottanut huomioon päätöksessään pääoman ja muut kulut? Kunnan tilat kuluttavat pääomaa ja mm. kuluminen ja siivous maksavat. Sopimusta lukiessa en voi muuta kuin valittaa sitä taloudellista seikkaa, että kunnan omaisuutta luovutetaan liki vastikkeetta postin liiketoiminnan edistämiseen.

Asia on todella harmillinen. Masalan asukkaat tarvitsevat peruspalvelunsa, mutta niiden tulee järjestyä taloudellisin ja toiminnallisin perustein. Kunnan toiminnan laajentaminen tässä taloustilanteessa postipalveluita järjestäväksi organisaatioksi osoittaa minusta harkitsemattomuutta ja asioiden vähättelyä. Kirjaston tulisi keskittyä omaan perustehtäväänsä.

(Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 4.5.2014)

Reittiopasteet polkupyöräilijöille

Taisi olla Petri Pohjonen, jonka muistan ensimmäisenä maininneen puutteellisista tieviitoista. Siis siitä, että sekä Hangon suunnasta että Espoon suunnasta tultaessa polkupyöräilijöitä ei opastate mitenkään eteläisen Kirkkonummen läpi. Pyöräilijät joutuvat itse selviytymään reitistä, joka ei ole kuunnolla viitoittu. Kun viitat saadaan aikaiseksi, kannattaisi myös laittaa mukaan parit mainokset mukavista kahviloista tai nähtävyyksistä. Kesään on vielä matkaa ja mahdollisuuksia turistien ohjaamiseen on olemassa.

Nyt sitä taas saa

Pitkän hiljaisen blogikirjoittelujakson jälkeen päätin, että haluan edelleen kertoa ajatuksiani ja näkemyksiäni Kirkkonummesta ja sen poliittisista tapahtumista. Vuoden aikana on tapahtunut paljon, joista viimeisin päätös oli terveyskeskuksen rakentamispäätös. Se on nyt päätetty (toistaiseksi) rakentaa Jokiniittyyn. Kunnanjohtaja haluaa keskustan tontin gryndereille. Tai sitten kyse on jostain muusta asiasta. Nimittäin valtuusto ei kuunnellut lainkaan sitä, että perusturva halusi käyttäjänä pysyä nykyisessä paikassa. Mutta olenkin jo tottunut siihen, että valtuustossa tiedetään aina paljon.

Erityisen harmittavaa on, että moni halusi koplata yhteen Masalan ja Veikkolan. Jokiniityn tontin valinnalla nähtiin mahdollisuus turvata noiden kahden alueen terveyspalvelut. Tosiasia on kuitenkin se, että tulevaisuudessa Masalasta ja Veikkolasta palvelut siirtyvät enemmän ja enemmän Jorviin ja kunnallisissa palveluissa käydään sitten Jokiniityssä. Tosin päätös on vasta tonttipäätös. Seuraavaksi alkaa suunnittelu ja kaavamuutokset, koska suunniteltu tilatarve ei mahdu ilman kaavamuutoksia Jokiniityn tontille.

Päätös silmät ummessa vai avoimesti asiaa kunnellen?

Valtuustolta kysytään malttia ja pohdintaa, kun sen pitää hyväksyä tilinpäätös vuodelta 2012. Tilinpäätöksen sisällä harmaita hiuksia synnyttää se, että tarkastuslautakunta ei halua tilintarkastajan ehdotuksesta myöntää vastuuvapautta perusturvajohtajalle ja toimeentuloturvasta vastaavalle ylemmälle virkamiehelle.

Perusteluita ei oikeastaan esitetä muutoin kuin tuomalla esille, että eräs heidän toimialansa työntekijän virkasuhde on jouduttu purkamaan. Hänet on toisin sanoen irtisanottu, koska hän ei ole noudattanut kaikkia virkamiehelle kuuluvia päätöksiä.

Vastuuvapauden epääminen tuntuu kuitenkin oudolta, koska hänen toiminta tuli esille juuri kyseisten virkamiesten toiminnasta ja koska he puuttuivat tilanteeseen sekä myös toteuttivat irtisanomisen.

Kysynkin, että missä kohtaa esimiesten olisi tullut toimia toisin? He ovat kuitenkin noudattaneet lakeja, valtuuston työnjakoa sekä he ovat myös noudattaneet perusturvalautakunnan päätöksiä. He ovat myös kehittäneet valvontaprosessia ja siinä yhteydessä henkilö jäi kiinni. Tilintarkastaja tuntuu haluavan jotenkin varmistavan oman nahkansa. Hänen perusteluissaan ei oteta kantaa valvontaprosessiin tai tehtyihin toimenpiteisiin. Voi olla, että hänen tulee oman virkansa puolesta jostain syystä näin tehdä, mutta ainakaan toistaiseksi en ole saanut häneltä mitään valaistusta asiaan.

Valtuuston ei kuitenkaan tarvitse tehdä päätöksiä pelkän ehdotuksen perusteella, vaan valtuusto voi tehdä oman päätöksensä täysin itsenäisesti. Toivonkin avointa ja keskustelevaa valtuuston kokousta, jotta valtuutetut kykenisivät oikeasti pysähtymään asian äärelle.

Vaikea valinta?

Huomenna valtuusto saa ottaa kantaa valtuutetun luottamukseen. Minä kysyn: tiedämmekö tarpeeksi? Pitäisikö odottaa, että asiakirjat olisivat julkisia? Se tarkoittaa, että itse haluaisin odottaa edes syyttäjän päätöstä asiaan. Esitutkinta ei vielä tarkoita asiassa yhtään mitään, koska kunta ei ole itse reagoinut. Minä en ainakaan tiedä enempää kuin mitä julkisuudessa on ollut.

Mutta katsotaan ja keskustellaan.

Hallinto-oikeus ja Kirkkonummi

Sipoon kuntavaaleja varjostaa hävinneen ehdokkaan tekemä valitus. Valitus johti siihen, että hallinto-oikeus päätti kuntavaalien uudelleen järjestämisestä. Kirkkonummella meneteltiin samoin kuin Sipoossa eli alustavaan ääntenlaskuun osallistui ehdokkaita. Kirkkonummen vaaleista ei valitettu ja tulos on siltä osin voimassa.

Mutta entä jos hallinto-oikeuden päätös jää voimaan? Pitääkö silloin myös Kirkkonummella vaalit järjestää uudelleen? Ja huom! Timo Haapaniemi on silloinkin ehdolla eli tilanne voisi ola erittäin kutkuttava. Henkilö, joka on vetäytynyt oiminnasta olisi kuitenkin ehdolla.

Samaan aikaan olisi edelleen mahdollista, ettei Timo Haapaniemi olisi kuitenkaan käytettävissä esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Vaaleihin asettautuneet ehdokkaat näkisivät silloin enemmän mahdollisuuksia tulevissa paikkajaoissa. Nyt sitten täytyy seurata päätöksentekoa Sipoon osalta. Ihan yksinkertainen tilanne ei ole, koska kokenut asiantuntija Tarasti on sitä mieltä, että alustavaan ääntenlaskuun voivat myös ehdokkaat osallistua.

Ja vaikka Sipoo joutuisi järjestämään vaalit uusiksi niin joutuisiko muut vastaavan toiminnan paikkakunnat uusintavaaleihin?

Peuramaan lenkin silta

Olen tänään vastaanottanut tehtäväkseni seuraavalle neljälle vuodelle liikuntalautakunnan puheenjohtajuuden. Olen tehtävästä kiitollinen. Haasteita riittää ja ensimmäisenä listalle on tullut Peuramaan ladun sillan leventäminen. Kesällä se on toimiva, mutta latukone ei siitä mahdu. Ja ensi kesänä silta on saatava kuntoon.

Tammikuun valtuusto 2013

Kokoomuksen päätöksiä varjostaa tarve pohtia, mikä on oikein ja mitä pitää tehdä. Julkinen salaisuus on, että huomenna sunnuntaina kokoonnumme kuulemaan Timoa ja keskustelemaan eri ratkaisuista. Lakipykälät puhuvat omaa kieltään ja luottamus omaansa. Haluan ehdottomasti muodostaa oman kantani avoimen debatin perusteella. Olenkin keskustellut lukuisten ihmisten kanssa lisätäkseni omaa tietämystäni ja saadakseni käsityksilleni jonkinlaista tolkkua.

Totuus on, että päätös minkä Kokoomus tekee on jokatapauksessa vaikea. Se ei helpota lainkaan sisäisiä jännitteitä ja painetta luoda yhteistä Kokoomusta valtuustokaudelle 2013, jollei avainhenkilöt toimi avoimesti ja rehellisesti. Se on ainoa keino. Se tarkoittaa kaiken salaisen kähminnän ja taustapolitikoinnin päättymistä.

Asiat on voitava keskustella Kokoomuksen sisällä avoimesti ja niistä on myös tiedotettava laajasti tuoden selkeän kuvan siitä, että Kokoomuksessa tiedetään, mitä tehdään. Nyt Kokoomuksessa on vaarana jäädä kiinni omaan sisäiseen maailmaan eikä keskustelussa päästä riittävän lähelle kaikkia päättäjiä, jolloin epäilyille ja kähminnälle jää tilaa.


Arkisto