Archive Page 2

Neuvontainsinöörin työ vuonna 2015

Viime valtuustossa tein esityksen siitä, kun Kirkkonummelle saadaan uusi neuvontainsinööri, niin hänen tehtävässään tavoitteet ovat kirkkaat. En nimittäin millään tahdo uskoa, että uusi byrokraatti tuo ratkaisua asiaan. Perustelut:

Nykytilanne on seuraava: rakentamiseen lupaa hakeva asioi nyt päättävän virkamiehen kanssa. Hän neuvoo ja ohjaa asiakasta lain vaatimusten mukaisesti (se on hänelle rakennuslaissa määrätty velvollisuus). Sen jälkeen asiakas jättää lupahakemuksen, jonka virkamies käsittelee.

Uusi tilanne: rakentamiseen lupaa hakeva asioi neuvontainsinöörin kanssa. Hän kertoo mitä dokumentteja tarvitaan ja kysyy luvan myöntävältä virkamieheltä, kuinka asiakas saa lupansa lävitse. Tämän jälkeen neuvontainsinööri neuvoo asiakasta, joka jättää lupahakemuksensa, jonka virkamies käsittelee.

Mikä siis muuttuu? Tulee yksi porras väliin. Pahimmillaan luvasta päättävä virkamies on eri mieltä kuin neuvontainsinööri, joka on siis neuvonut asiakasta, kuinka dokumentit tulee valmistella ja mitä dokumentteja tarvitaan. Toisin sanoen asiakas luulee jättävänsä asiakirjat, joilla luvat irtoavat, mutta lupaviranomainen on eri mieltä ja tekee kielteisen päätöksen tai vaatii uusia asioita huolimatta neuvontainsinöörin mielipiteistä. Toivotaan, että näitä tilanteita ei synny ainakaan kovin montaa.

Olen nimittäin sitä mieltä, että neuvontainsinöörin työ on mahdoton suorittaa. Ihannemaailmassa se onnistuisi, mutta ei tässä tapauksessa: ei Kirkkonummella, jossa luvan myöntävän viranomaisen raktaisuvalta ja toimintatapa on enemmän valtaan kuin lakiin perustuvaa. Ja kun kuitenkaan neuvontainsinööri ei voi luvaksi muuttua.

Mainokset

HSL sutii ylämäessä

Kirkkonummen kunnan maksuosuus Helsingin Seudun Liikenteelle kasvaa vuosi vuodelta. HSL:lle ei tunnu mikään riittävän, vaikka palvelut heikkenevät ja he joutuvat muuttamaan omia päätöksiään. Uusimpana asiana HSL pohtii oman veronkannon oikeutta. Siis sitä, että autoilijoilta kerättäisiin kaikkien maksujen ja verojen jälkeen myös maksu tiellä ajamisesta.

Tuntuu siltä, että Kirkkonummi on päässyt bussin kyytiin, jonka kyydistä joudumme maksamaan mielikuvituksellisia summia ja silti linja-auto sutii tyhjää. HSL:n kyydillä ei nyt tunnuta pääsevän muualle kuin meidän lompakoille.

Valtuuston toinen koetus

Kunnanjohtaja on tehnyt nykyiselle valtuustolle toisen talousarvioesityksensä. Se sisältää sekä perinteisiä leikkauskohteita että uusia avauksia. Uutta on, että kunnanjohtaja ottaa uuteen tarkasteluun viime vuonna torjutun keskustan kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen. Perinteistä on esittää lasten kotihoidon tuen lakkauttamista.

Valitettavasti talousarvioesitys on sisällöltään jähmeä ja paikalleen pysähtynyt. Siinä ei puututa niihin rakenteisiin, jotka vaatisivat oikeasti uudistusta: virkamiesten välisiä suhteita tulisi ravistella oikein kunnolla. Liikuntalautakunnalle ei esimerkiksi viitsitty kertoa, että sille lankeaa sisäisiä vuokria enemmän kuin piti. Siitä kerrottiin vasta, kun lautakunta oli päättänyt omasta talousarvioesityksestään.

Kunnan sekamalli tuottaja-tilaaja -malli on elinkaarensa päässä. Se näkyy monessa asiassa. Erityisesti siinä, että käyttäjillä on tilatarpeita ja ne kirjataan investoinneiksi talousarvioon. Mutta silti ne jäävät liian usein toteutumatta. Nämä asiat eivät useimmiten näy kuntalaisille muutoin rakennusten heikkona kuntona kuten Kantvikin koulun käyttäjät, joiden suihkutiloissa rakenteet pettävät kosteusvaurion myötä.

Suomen seuraava pääministeri on…

Suomalaiseen demokratiaan on viimeiset vuosikymmenet kuulunut, että vaalien jälkeen suurin puolue eduskunnassa nimeää oman ehdokkaansa pääministeriksi. Näin jokainen suomalainen on voinut kertoa äänestämällä, kenet se haluaa johtamaan Suomea. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun Jyrki Katainen ilmoitti eroavansa sekä puolueen puheenjohtajuudesta että pääministerin tehtävästä.

Tämä on avannut Kokoomukselle uuden oven. Nyt puoluekokousedustajat saavat päättää puolueen puheenjohtajan lisäksi seuraavasta pääministeristä. Viime viikolla Helsingissä Uudenmaan puoluekokousedustajat kokoontuivat kuulemaan puheenjohtajaehdokkaita avoimessa vaalipaneelissa Bio Rexissä. Salissa oli väkeä satamäärin.

Kirkkonummen Kokoomus on valtuuttanut Lahteen kolme edustajaa, joista minä olen yksi. Mukaani ovat lähtemässä Raija Vahasalo ja Päivi Parviainen. Itselläni on kokemusta puoluekokouksista 90-luvun alusta alkaen ja koskaan aiemmin en ole tuntenut yhtä vastuullista paikkaa kuin nyt.

Tämän ainutlaatuisen tilanteen vuoksi haluan kertoa Kirkkonummen Sanomien lukijoille tunnoista ja ajatuksista ennen puoluekokousta:

Jan Vapaavuori on kokenut kokoomuspoliitikko. Olen saanut seurata hänen kasvuaan puoluevirkailijasta valtakunnan tekijäksi. Hänen aatteensa on ollut vahva talouspolitiikka ja hiukan kova sosiaalinen lähestyminen ihmisten ongelmiin. Puheissaan hän on sitä kuvaa pehmentänyt, mutta onko hän kasvanut oikeasti ajattelemaan muutakin kuin yksilöä, taloutta ja Helsinkiä? En ole siitä aivan varma, kuten ei moni muukaan Helsingin ulkopuolella.

Paula Risikko on osaava ja muita arvostava ehdokas. Hänelle hyvinvoinnin rakentaminen lähtee työstä ja toisten ihmisten tukemisesta luomalla mahdollisuuksia. Hän on kuitenkin hiukan etäinen, jolloin hän ei ehkä kykene kokoamaan suomalaisia tekemään parempaa Suomea. Hänessä on myös hitunen suoraa ja vakavaa pohjalaisuutta, joka on joillekin hyve ja joillekin kauhistus.

Alexander Stubbin ovat ottaneet suomalaiset omakseen. Hänelle on tärkeää, että Suomi menestyy globaalissa taloudessa. Hän ajaa Suomen asiaa isojen poikien pelikentillä. Hänen politiikassaan on varaa kuunnella ja olla läsnä. Mutta tunteeko hän kuitenkaan riittävästi tavallisen suomalaisen ihmisen elämää? Esikuvaksi hän on kuitenkin hyvä. Ja sillä tavoin valmis johtamaan maatamme pääministerinä.

Ennustan äänestyksien olevan tiukkoja. Todennäköisesti äänestys menee kahdelle kierrokselle kuten presidentin vaaleissa. Mutta joku heistä kuitenkin valitaan johtamaan Suomea eteenpäin. Minusta tärkeintä on saada pääministeriksi henkilö, joka kykenee luomaan toivoa ja uskoa paremmasta. Vain sitä kautta ihmiset jälleen uskoisivat tulevaan ja talouden rattaat saataisiin pyörimään paremmin. Sitä kautta saamme myös hyvinvointia. Aion kuunnella ennen Lahtea mitä ihmiset ajattelevat ja Lahdessa sitä, mitä ehdokkaat kertovat. Sen jälkeen äänestän seuraavaa pääministeriä.

Antti Lavanti
Kirkkonummen Kokoomuksen puoluekokousedustaja 2014

(Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 8.6.2014)

EU vaaleista kuntavaaleihin

Thorolf Sjölundilta sain mielenkiintoisia lukuja. Kun Euroopan parlamentin vaalien tulos muutetaan suoraan kuntavaalien tulokseksi havaitaan pienpuolueiden saavan myös Kirkkonummella lisäpaikkoja.

Kokoomus 15 paikkaa (edelliset kuntavaalit 15) +0 paikkaa
RKP 10 (11) -1
Perussuomalaiset 6 (5) +1
Vihreä liitto 6 (7) -1
SDP 5 (8) -3 (sisältää uusdemarit)
Keskusta 4 (3) +1
Vasemmistoliitto 3 (1) +2
KD 2 (1) +1

Tämä on puhdasta kannatusmatematiikkaa. Totuus tulee varmaan olemaan erilainen.

Kirjasto pysyköön lestissään

Kirkkonummen kunta lomauttaa työntekijöitään vuonna 2014. Kunta on myös irtisanonut työntekijöitään tänä vuonna. Samaan aikaan kirjastotoimenjohtaja tekee päätöksen, josta voi tehdä sen päätelmän, että Masalan kirjaston työntekijöillä on aikaa toimia postitehtävissä ja ettei kunnan taloustilanne kiinnosta kirjastotoimea pätkääkään.

Masalan postin lakkauttaminen K-kaupasta on vakava ja ikävä asia. Ymmärrän hyvin, että palveluiden pitäminen Masalassa on myönteinen asia. Mutta kuinka ihmeessä palvelu voi olla kunnalle kannattavaa, jos se ei ole sitä K-kaupalle?

Kirjastotoimenjohtaja perustelee päätöstään sillä, että palveluun käytetään siivilipalvelusmiestä. Siviilipalvelusmiehelle tulee taata asuminen, terveydenhoito ml. hammashuolto sekä ruokaraha, jonka suuruus riippuu järjestettävistä ruokailuista. Enimillään ruokaraha on 13,50 euroa päivässä. Siviilipalvelusmies ei siis ole mitään ilmaista työvoimaa, vaan hänen kulunsa voivat ovat kunnalle yli 1.000 euroa kuukaudessa.

Lisäksi hammashuollon ja lääkääriin pääsyn jonot ovat kunnassa jälleen kasvaneet, joten päätös on tältä osin vähintäänkin muita kuntalaisia vähättelevä, koska siviilipalvelusmies kuluttaa tätä resurssia. Muutoin: kuka korvaa perusturvan kulut tältä osin?

Siviilipalvelusmiehellä on oikeus lomiin, kuten kenellä tahansa. Hänen lomien ja muiden poissaoloaikojensa aikana kunta käyttää postipalveluihin kirjaston työntekijöitä. Tekevätkö he omaan toimenkuvaavansa kuulumattomat tehtävät vapaa-ajalla vai onko heillä ollut Masalassa liikaa aikaa? Saavatko he erillisen korvauksen postipakettien jakamisesta niitä hakeville ihmisille?

Kuinka kirjastotoimenjohtaja on ottanut huomioon päätöksessään pääoman ja muut kulut? Kunnan tilat kuluttavat pääomaa ja mm. kuluminen ja siivous maksavat. Sopimusta lukiessa en voi muuta kuin valittaa sitä taloudellista seikkaa, että kunnan omaisuutta luovutetaan liki vastikkeetta postin liiketoiminnan edistämiseen.

Asia on todella harmillinen. Masalan asukkaat tarvitsevat peruspalvelunsa, mutta niiden tulee järjestyä taloudellisin ja toiminnallisin perustein. Kunnan toiminnan laajentaminen tässä taloustilanteessa postipalveluita järjestäväksi organisaatioksi osoittaa minusta harkitsemattomuutta ja asioiden vähättelyä. Kirjaston tulisi keskittyä omaan perustehtäväänsä.

(Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 4.5.2014)

Reittiopasteet polkupyöräilijöille

Taisi olla Petri Pohjonen, jonka muistan ensimmäisenä maininneen puutteellisista tieviitoista. Siis siitä, että sekä Hangon suunnasta että Espoon suunnasta tultaessa polkupyöräilijöitä ei opastate mitenkään eteläisen Kirkkonummen läpi. Pyöräilijät joutuvat itse selviytymään reitistä, joka ei ole kuunnolla viitoittu. Kun viitat saadaan aikaiseksi, kannattaisi myös laittaa mukaan parit mainokset mukavista kahviloista tai nähtävyyksistä. Kesään on vielä matkaa ja mahdollisuuksia turistien ohjaamiseen on olemassa.


Arkisto