Archive for the 'Politiikka' Category



Terveisiä Euroopan sydämestä

Osallistuin tänään Münchenin marathoniin. Se oli minulle vuoden kolmas marathon. Ennätysaikani parani muutamilla minuuteilla, jonka olin juossut toissa keväänä toisessa eurooppalaisessa suurkaupungissa – Pariisissa. Olen kierrellyt muutoinkin Müncheniä ristiin ja rastiin, mutta nyt siis 42 kilometrin verran.

Kaupunki on rakentunut sodan raunioista ja välillä näkee modernin kaupunkikuvan sijaan sellaista vanhaa Saksaa, jossa ajatukset on helppo siirtää 30- ja 40-luvulle. Niihin aikoihin, kun Saksa nosti päänsä ja valloitti Eurooppaa. Kierrellessä ei voi välttyä ajatukselta, että saksalaisuus näkyy edelleen ja että varsinkin 50- ja 60-luvuilla olisi ollut mahdollista kääntää Euroopan suunta uudelleen. Mutta sitten muodostettiin Saksan ja Ranskan välille liitto, joka pitää. Rauha on vallinnut euroopassa siitä asti.

Kunnioita ja arvostan Euroopan unionia syvästi. Oli oikein, että EU sai Nobelin rauhanpalkinnon. Kaikesta poliittisesta ja taloudellisesta sekaannuksesta huolimatta EU on taannut meille, myös Kirkkonummella, sellaisen rauhanjakson, jota aiemmin ei ole Euroopassa ollut. Münchenin kaduilla voi jollain tavoin edelleen aistia saksalaisuutta, joka arvostaa omaa itseään ja näkee muissa heikkouksia. Ranskalainen porvalikulttuuri tai englantilainen monarkia edustavat myös pahimmillaan sellaista nationalismia, joka ei arvosta muita. Nämä nationalistiset ajatukset ja tunteet johtavat liian helposti ylimielisyteen ja muiden väheksymiseen. Sitä nationalismia on käytetty hyväksy usein ja pahimmin viime vuosisadan kahdessa maailmansodassa. EU on kuitenkin lopettanut tämän pelin.

Olenkin kiitollinen siitä, että minun sukupolveni ja myös omat lapseni ovat välttyneet sodalta ja sen kauhuilta. Ihmettelenkin niitä lausuntoja, joissa kansallisuus ja eurooppalaisuus asetetaan vahvasti vastakkain. Se tie on kuljettu aikoinaan sodan kautta loppuun. Nyt on rauhanrakentajien aika.

Mainokset

RKP tekee vahvaa politiikkaa

Kirkkonummen Sanomissa RKP:n Ulf Kjerin nosti esille, että RKP on ainoa joka vaalien välillä pitää yllä ruotsinkielisten asemaa. Väite on luettavissa, joko haasteeksi muille tai sitten se on kirjoitettu korostaakseen oman puolueen asemaa. Niin tai näin niin tosiasia on, että politiikassa ei saa mitään ilmaiseksi eikä mitään saa yksin. Ilmaiseksi tarkoittaa sitä, että kukin ratkaisu aina maksaa jotain ja se on toiselta pois. Toisekseen pelkkä RKP Kirkkonummen valtuustossa ei yksin asioista päätä.

On valitettavaa, että Kirkkonummen kunnanvaltuustossa käydään vahvaa kielipoliittista keskustelua. Tärkeämpää olisi keskustella tarpeista. Minusta äidinkieli ei merkitse enempiä tai vähempiä tarpeita. Kaikki tarvitsevat omansa. Niin suomenkieliset, ruotsinkieliset kuin muunkin kieliset.

Kokoomus on vahvasti ollut viemässä eteenpäin Kirkkonummelaista sivistyspolitiikkaa. Näin on myös jatkossa. Meidän politiikassa kuuluu tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Vaikeaa on kuitenkin toteuttaa sitä politiikkaa, koska sivusta löytyy aina kuorman syöjiä. Kouluilla halutaan tehdä vahvaa politiikkaa, josta esimerkkeinä ovat Friggesby ja Upinniemi. Koulut saivat jatkoajan. Ei muuta. Minusta se ei ole oikea tapa tehdä politiikkaa. Oikea tapa ei ole myöskään puolustaa vain omia. Tärkeämpää on nähdä kokonaisuus ja edistää kaikkien mahdollisuuksia oppimiseen.

Kirkkonummen kehitysvammaisten tuki ry 30 vuotta

Sain tänään osallistua Kehitysvammaisten tuen 30 vuotisjuhliin. Olin pyydetty paikalle pitämään juhlapuhetta. Ennen kuin kerron puheeni sisällöstä haluan tuoda esille, että tilaisuudessa pääosassa ei ollut yhdistys, vaan ihmiset: kehitysvammaiset, vanhemmat ja heidän ystävänsä. Tunnelma oli aivan mahtava ja välitön. Puheessani en vain kertonut siitä, kuinka Kirkkonummi on toiminut vammaisten hyväksi, vaan halusin myös tuoda esille, että jokainen meistä ansaitsee tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi. Kysyinkin keitä paikalla on ja keitä me haluamme olla. Paras vastaus oli, kun puheen aikana eräs osallistuja kertoi perheestään ja rakkaasta äidistään.

Pitkä matka on tultu siitä, kun kehitysvammaiset haluttiin sijoittaa yhteiskunnan laitamille  ja näkymättömiin. Moni asia on yhdistyksen aikana parantunut. Ja paljon vielä tarvitsee tehdä. Peruspalveluihin kuten uimahalliin ja kouluihin sijoittaminen ovat oivia esimerkkejä kaikille tarpeellisista investoinneista, jollaisia myös kehitysvammaiset toivovat. Erityisiä palveluitakin tarvitaan ja esimerkkinä Kirkkonumelle tänä vuonna valmistuneet uudet asunnot kehitysvammaisille. Niiden tarve oli suuri, mutta ei vielä riittävä.

Kuten sanoin, niin puheeni ydin oli kysymys siitä kuka olet ja kuka haluat olla. Vastauksenkin jo kerroin: jokainen haluaa ola hyväksytty ja rakastettu. Politiikassa me voimme toteuttaa sitä toivetta osoittamalla jokaiselle heidän tarpeensa mukaan omia palveluita. Se tarkoittaa minulle oman mottoni mukaista päätöksentekoa: ei vain äänekkäille vaan erityisesti heille ketkä apua tarvitsevat.

Kiitos yhdistykselle, kun sain olla mukana ja onnea tulevaisuuteen!

Terveenä on hyvä huudella

En ole samaa mieltä Kokoomuksen puoluevaltuuston kanssa. En ole samaa mieltä siitä, että ensimmäinen sairaspoissaolopäivä tulisi vähentää työntekijän palkasta. Olen työskennellyt useita vuosia työterveyspsykologina ja nyt konsulttina etsien ratkaisuja sairaspoissaoloihin. Nykyisin korostetaan vahvasti ihmisen omaa vastuuta ja kykyä arvioida sairautensa. Poissaolon kynnystä nostetaan motivoimalla ja luomalla hyviä käytäntöjä. Näiden ratkaisujen toimivuudesta on olemassa faktaa, joka on ilmeisesti tuiki tuntematonta osalle Kokoomuksen päättäjistä.

Kokoomuksen puoluevaltuusto kirjasi asian kuin sairastuminen olisi ihmisen oma valinta. Perusasioita on se, että sairaana ei pidä mennä töihin. Työnantajalle poissaolo merkitsee hankaluuksia ja järjestelyitä. Toisinaan taas poissaoloa ei edes huomata yhden päivän aikana. Erilaisissa töissä yhden päivän poissaololla on eri vaikutus. Sillä on myös merkitystä, missä työssä olet. Sairaanhoitajan ei tule mennä potilaan luokse flunssassa. Kirjanpitäjä voi parhaassa tapauksessa tehdä työnsä etänä. Kokoomuksen ehdotus ei siis kohtele kaikkia samalla tavalla.

Mietin myös, että voisiko työnantaja käskeä työntekijänsä kotiin sairastapauksessa? Työnantajalla on direktio oikeus määrätä työkyvyn arviointi, mutta olisiko hänellä oikeus määrätä rutiininomainen lääkärintarkastus, jonka hinta on todennäköisesti sama kuin sairaspäivän hinta? Vaikea tilanne voisi syntyä esimerkiksi työmaalla, jossa tarkkaavaisuus merkitsee työturvallisuusriskiä. Kuka kantaa silloin vastuun? Tai miksi työntekijä ei saa olla työmaalla, jos hän kokee olevansa riittävän terve?

Vastustan tasapäistämistä, jota Kokoomuksen puoluevaltuusto harrasti tämän päätöksensä yhteydessä. Onneksi kenellä tahansa on oikeus vastustaa tai hyväksyä tehty päätös ja erittäin suuri onni on, että asia ei siirry käytäntöön tällä päätöksellä. Ainoa hyvä asia päätöksestä on, että sairaspoissaoloista keskustellaan. Sääli vain, että sen olisi voinut tehdä fiksullakin tavalla.

Syömähammas

Joukkueurheilussa syömähammas on se pelaaja, joka ratkaisee pelin joukkueelle. Politiikassa on aina syömähampaita. Henkilöitä, jotka ratkaisevat pelin. Kirkkonummen politiikassa syömähampaaksi on usein nostettu joko valtuuston tai kunnanhallituksen puheenjohtaja. Se on aivan oikea näkemys. Henkilö, joka nauttii luottamusta roolissaan joko valtuustossa tai kunnanhallituksessa kykenee ratkaisemaan pattittilanteita ja viemään kuntaa eteenpäin. Välillä syömähammas kuluu ja on tullut aika vaihtaa ykköspelaaja. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gustaf Åberg on todennut, että hän on nyt antanut kunnalle oman panoksensa. Kenestä tulee seuraava mahdollinen ratkaisija? Kenet sinä näet yhdistämässä valtuutettuja ja viemässä Kirkkonummea eteenpäin? Mahdollisuuksia on monia ja usein rooliin voi myös kasvaa. Nyt siihen rooliin on mahdollisuus löytää uusi ihminen.

Vähän kunnioitusta Timo Soini

Kannatan Euroopan Unionin tiivistymistä. Se on merkinnyt eurooppalaisittain vakautta ja rauhaa useita vuosikymmeniä. Talouden murheet on pyritty nyt ratkaisemaan rauhanomaisin keinoin eikä lähettämällä panssareita Ateenan kujille ja kaduille kuten perussuomalaisten joukosta on pyydetty. Timo Soini väittää minunkin olevan ääliö heittäessään väitteen: on syntymässä ääliöiden eurooppa. Pyydän vähän kunnioitusta.

Ikäihmiset tarvitsevat yhtenäisen perusturvalautakunnan

Perusturvalautakunta muodostotettiin pitkien keskustelujen ja hyvin johdetun prosessin jälkeen siksi, että ikäihmisten asiat olivat kahdessa eri lautakunnassa. Terveyslautakunnassa ja sosiaalilautakunnassa.  Ikäihmisten palveluja tuotettiin epätarkoituksenmukaisesti, niitä johdetiin kahta tietä ja välillä oli myös vahvoja jännitteitä työntekijätasolla. Käytännössä kummassakin pyörivät omat tietokoneohjelmat ja työntekijöillä ei ollut luonnollista paikkaa keskustella asiakkaista. Ikäihmisen hyvinvointi jäi byrokratian rattaissa liikaa yksittäisen työntekijän vastuulle, eikä ikäihmisen tarvitsemia palveluita voitu tuottaa kokonaisuutena.

Väite ikäihmisten syrjinnästä päätöksenteossa on mielestäni harhaanjohtava ja siinä haiskahtaa vahvasti poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Omat perusteluni asialle ovat seuraavat:

Perusturvalautakunnassa on vain yksi ikäkauteen kohdennettu tulosyksikkö – ikäihmisten hyvinvointipalvelut. Käytännössä ikäihmisille on varattu oma johtaja ja oma budjetti perusturvassa. Millekään muulle ikäryhmälle sitä ei ole. Talousarvioesityksessä vuodelle 2013 ikäihmisten palveluille ollaan kohdistamassa varoja 20 miljoonaa euroa eli yksi viideosa perusturvalautakunnan budjetista. Nämä varat ovat suoraan suunnattu ikäihmisten palveluihin. Välillisesti kustannukset ovat merkittävästi suuremmat, koska ikäihmiset käyttävät oman osansa terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä toimintakyvyn tukipalveluista.

Perusturvalautakunnassa on tänä vuonna ollut esityslistalla laskelmieni mukaan noin 65 asiapykälää, kun laskin mukaan 12.9. pidettävän kokouksen. Noin 40 pykälässä käsiteltiin joko suoraan tai välillisesti ikäihmisten asioita. Onkin esitetty, että ikäihmisten asiat ovat kaikkein vahvimmin esillä lautakunnassa ja sen vuoksi mm. sosiaalidemokraatit ovat ilmaisseet halunsa siirtää osan asioista ikäihmisten ja vammaisten jaostolle.

Mitä siitä seuraisi? Lautakunnan toiminnasta ikäihmisten tulosyksiköstä leikkaantuisi ehkä 5-10 miljoonaa euroa toiselle lautakunnalle/jaostolle. Virkamiehet joutuisivat valmistelemaan uusia toimintamalleja nykyisten toimivien tilalle, koska päätöksiä tehtäisiin kahdessa eri organisaatiossa. Virkamiehet kuten perushoitajat työskentelisivät eri yksiköissä jne.

Pieni lautakunta/jaosto joutusi puolustamaan vahvasti omia määrärahojaan, koska sillä ei olisi kunnollista selkänojaa. Palvelut pirstoutuisivat ja ajanmyötä oltaisiin samassa tilanteessa kuin terveys- ja sosiaalilautakunnan aikana. Palveluita tuotettaisiin sekalaisesti ja yksittäisen ihmisen asioita ei käsiteltäisi kokonaisuutena. Kärsijänä olisi ikäihminen.

Ikäihmisten ja vammaispalveluiden jaoston tehtävät on kirjattu nykyisin perusturvalautakunnan johtosääntöön sen vuoksi, että neljä vuotta sitten tehtiin poliittinen päätös ikäihmisten hyvittämiseksi ja äänien keräämiseksi. Jaoston tehtävät jäivät enemmän lausunnonantajamaiseksi kuin esim. rahasta päättämiseksi edellä mainituin perustein eli että palvelut on syytä tuottaa yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa .

Vastustin jaostoa silloin lähes samoin perustein ja on ikävä todeta, että joudun argumentoimaan asiat uudelleen samoin nyt neljä vuotta myöhemmin. Tosin sillä erolla, että nykyinen ikäihmisten ja vammaispalveluiden jaoston puheenjohtaja on samaa mieltä kanssani jaoston tarpeettomuudesta. Tosin pitää muistaa, että viimeksi hän ei ottanut siihen kantaa. Myös perusturvajohtaja on ilmaissut, että nykyinen malli on toimiva ja ettei lautakunnan asioita tule pirstoa.

Summa summarum: ikäihmisiin kohdistuvia palveluita johdetaan nykyisin kokonaisvaltaisesti ja palveluiden kustannukset on saatu kohdennettua paremmin. Laatu on parantunut ja ikäihmiset saavat enemmän.  En näe mitään perusteita muuttaa nykyistä mallia.


Arkisto

Mainokset