Veronkorotuskeskustelu käynnissä

Kirkkonummen talousarviovalmistelu vuodelle 2011 otti askeleen kohti veronkorotuskeskustelua Majvikissa. Vain Kokoomus, KD ja RKP olivat vahvasti sitä mieltä, että veronkorotus on viimeinen keino tulorahoituksen turvaamiseksi. Sitä ennen pitää pystyä muilla keinoin tasapainottamaan budjetti. Kirkkonummen tuloveroprosentti on nyt 19. Eli 100 eurosta maksetaan kunnalle 19 euroa.

Vasemmisto ja perussuomalaiset sanovat, että kuntalaiset maksavat ilomielin veronsa palveluita vastaan. Kaunis ajatus lisätä tuloja, jotta voitaisiin käyttää rahaa enemmän palveluihin. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kirkkonummella perusturva maksaa 10 miljoonaa euroa enemmän kuin muissa samankokoisissa kunnissa ja siitä huolimatta meidän palveluihin ollaan tyytymättömiä.  En millään tavalla tahdo uskoa, että olemme tehneet kaiken oikein kun nykyiset rahat eivät riitä. Perataan ensin ylimääräinen ja katsotaan sitten.

Lisäksi pidän kohtuuttomana ajatuksena, että kunnallisveroa korotetaan puolustamalla pienituloisia. Kunnallisvero on tasavero ja se riipaisee pahiten juuri pienituloisia. Minä en halua rasittaa pienituloisten verotusta päinvastoin kuin vasemmisto, perussuomalaiset ja vihreät.

Hyökkäys on paras puolustus

Kirkkonummen Perussuomalaiset ovat ottaneet käyttöönsä vanhan metodin “hyökkäys on paras puolustus”. He esittivät vuosi sitten nykyistä suurempaa kunnallisveroa. Hävisivät sen kuusi nolla ja nyt he esittävät sitä uudelleen. Kuitenkin he haluavat edelleen korottaa veroja. Yhtälö on heille vaikea. He haluavat puolustaa pienituloisia, jotka kärsivät kaikkein eniten veronkorotuksista. Sen vuoksi Perussuomalaiset keksivät syyttää Kokoomusta. Heidän tavoitteensa on nostaa veroja ja kaataa se Kokoomuksen syyksi. Toivon rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä Perussuomalaisilta. Jos haluatte korottaa veroja niin seiskää sanojenne takana, älkää yrittäkö Kokoomuksen selän taakse piiloon.

Anarkistien ristiriitainen ristiretki

Jyri Jaakkolan menehtyminen Meksikossa osoittaa anarkistien ristiriidat. Jyri Jaakkola oli tunkeutumassa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen vaatimalla, että kansalaiset voivat itse määritellä ja ohjata toimintaansa. Niinhän me teemmekin. Olemme äänestäneet ihmiset eduskuntaan ja sitä kautta luoneet pohjan yhteiselle hallinnolle. Minä haluan tämän yhteiskunnan jatkuvan. Jyri Jaakkola ei tuota hallintoa kunnioittanut tai halunnut, vaan hän halusi tuhota nykyisen järjestelmän. Mutta nyt kun hän on kuollut, hänen taistelutoverinsa huutavat järjestyneen yhteiskunnan perään. Eikö siinä ole ristiriitaa? Kun täydellisessä anarkiassa kukin vastaa omalla toiminnallaan omista asioistaan, niin miksi he kääntyvät nyt järjestyneen yhteiskunnan puoleen? Odottaisin heidän selvittävän asian anarkistisesti ja lähettävän omat selvittäjänsä Meksikoon. Sankaria hänestä ei tule minulle. Päinvastoin, hän on surullinen esimerkki siitä, kuinka anarkia vie mennessään ja jopa hautaan toisen käden kautta. Sellaista yhteiskuntaa minä en halua olla rakentamassa.

Lupaus ja epälupaus

Oletko koskaan luvannut itsellesi, että tämä on viimeinen kerta? Että huomenna en enää syö makeisia, vaan alan kuntoilemaan ja laihduttamaan. Tällaisia lupauksia on nyt liikkeellä: “nostetaan veroja, mutta vain väliaikaisesti”. Mihin se ajatus perustuu? Kirkkonummen käyttömenot ovat kasvaneet viime vuosina kymmen prosentin vauhdilla. Ensi vuodellekin ollaan lisäämässä menoja liki viisi prosenttia. Moni haluaa rahoittaa sen väliaikaisella veron korotuksella. Tulevaisuus perustuu tässä ajattelussa siihen, että Kirkkonummella verotulot kasvavat huomattavasti enemmän kuin menneellä nousukaudella. Olisihan se hienoa, jos jokainen tienaisi kahden vuoden kuluttua 1 000 – 3 000 euroa enemmän kuukaudessa ilman inflaation vaikutusta. Lupaus laskea veroja lienee yhtä hyvä lupaus kuin laihduttamisen aloittaminen. Sanoisin, että verojen laskeminen on epälupaus. Nyt pitää oikeasti puuttua rakenteisiin ja menojen kasvuun. Olisiko mahdollista, että me itse tekisimme enemmän ja auttaisimme enemmän toisiamme emmekä sysäisi kaikkea kunnan syliin?

Salakari ja määräaikainen erottaminen

Valtuutettu Salakari on saanut tuomion perättömästä lausumasta ja kiristyksen yrityksestä. Käräjäoikeus on tuominnut hänet kahdeksan kuukauden vankeuteen, joka on ehdollinen. Salakari on valittanut tuomiosta. Nämä ovat faktat. Fakta on myös kuntalain 41 §, joka edellyttää henkilön erottamista yli kuuden kuukauden mittaisissa tuomioissa. Nyt Salakari on valittanut ja joudumme odottamaan hovioikeuden ja mahdollisesti korkeimman oikeuden päätöstä asiasta. Salakarille on esitetty mahdollisuutta itse vetäytyä toiminnasta. Mutta hän ei ole sitä tehnyt. Nyt asia tulee valtuuston käsittelyyn. Loppujen lopuksi asia on yksinkertainen. Kunnanvaltuutetun tulee olla nuhteeton ja hän ei voi toimia tehtävässään tällaisen rangaistuksen saatuaan, vaikka se olisikin valituksen alainen. Kyse on siitä, että meidän on pystyttävä luottamaan toisiin valtuutettuihin. Samoin meidän on syytä huolehtia politiikkojen nuhteettomuudesta. Tämän vuoksi valtuuston on syytä tarkoin harkita omaa päätöstään asiassa. Kunnanjohtajan esitys on hyvä.

Ulkoilupäivät

Nyt vietetään hyviä poliitikkojen ulkoiluttamispäiviä. Torilla keskustellaan ja jaellaan makkaroita, mutta myös ajatuksia ja mielipiteitä vaihdetaan. Moni lupaa vaikka mitä, mutta oikeasti kukaan ei voi luvata mitään muuta kuin oman panoksensa viedä tärkeiksi kokemiaansa asioita eteenpäin. Tai ainakin toivon näin, koska kaikkien vaalitoiveiden lunastaminen merkitsisi veroprosentin nostamista uusille kymmenluvuille. Vastuullisuus toiveissa ja asioiden tärkeysjärjestys ovat nyt valttia. Ensi vuonna työnsä aloittava valtuusto tulee oleman paljon vartijana. Hyvinvointi on mahdollistettava ja on myös tuotettava uusia palveluita. Ei helppo yhtälö. Mutta toisaalta tuossa tilanteessa tullaankin mittaamaan todellinen osaaminen ja tahtotaso.

Ahtisaarelle kateelliset

Tämän aamun Helsingin Sanomissa Timo Harakka kertoo, että “hän ei ole tavannut ketään, joka olisi kaivannut Ahtisaarelta toista kautta.” Tämä taitaa kertoa enemmän Harakasta kuin suomalaisista. Demarit pelasivat Ahtisaaren ulos. Kärjessä hyökkäsi silloin mm. nykyinen presidentti Halonen. Politiikka on kovaa ja Ahtisaari joutui ansaan. Kokoomuslaisena olen useaan otteeseen sanonut, että olisin nähnyt mieluummin Ahtisaaren toisella kaudella kuin Halosen ensimmäisellä. Timo Harakka: voit hyvin tulla tapaamaan minua niin saat laaja-alaisemman katsonnan suomalaisuudesta. Kyse Ahtisaaren kampeamisessa edelleenkin on juuri se, mistä kriitikot puhuvat: Ahtisaari esitti itsenäisi ajatuksia, hän oli vahva mielipiteissään ja näki Suomen menestyksen perustuvan yritystoimintaan. Demari eliitti ei häntä hyväksy. Siitä on kysymys. Ahtisaaren Nobel olisi ansainnut liputuksen. Demareille Ahtisaaen kunnioittaminen lienee tuskallista ja siksi sitä ei nytkään haluta tehdä. Kovin ikävää politikointia. Väreillä tuntuu siis olevan merkitystä.