Friggesby

Olen käynyt Kirkkonummen Sanomissa keskustelua Friggesbyn kouluun liittyvästä päätöksestä. Kysehän on siitä, että Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta teki erilaisen päätöksen kuin valtuusto oli päättänyt. Lautakunnassa tehtiin minusta perinteistä oman kylän politiikkaa ajamalle omia etuja. Viimeksi asiasta kynäili Sanomissa Tony Björk. Tuntematta sen enempää kyseistä henkilöä, mutta etsimällä tietoa uskoisin hänen olevan Espoossa ruotsinkielisen koulun rehtori ja RKP:n kunnallisvaaliehdokas vuodelta 2008. Oman taustansa esittäminen olisi ollut minusta asiallista, koska hänen heittonsa Kokoomusta kohtaan tulee uuteen valoon RKP lähtöisyyden perusteella.

Hän halusi Kokoomukselta pedagogisia näkemyksiä esittämättä niitä itse. Yksinkertaisin pedagoginen lähtökohta on lapsen opiskelu luokassa, jossa osa on alkeisopetuksessa ja osa on jo pidemmällä. Kuinka kullekin oppilaalle pystytään tällaisessa sekaryhmässä takaamaan parhaat tiedot ja taidot. Toisekseen perusopetukseen osallistuu omalla työpanoksellaan aina muitakin henkilöitä kuin luokanopettajia. Jäävätkö Friggesbyn lapset vaille niitä asioita, jotka voidaan taata toisessa isommassa koulussa? Näin aikanankin itse uskon.

Kustannuksista sen verran, että ruotsinkielisyys nostaa valtionapua, mutta sillä ei rahoiteta koko koululaitoksen toimintaa. Kunta tarvitsee siihen joka tapauksessa omaa rahaa. Opettajien työpanos on myös huomioitava. Pieni ryhmä on kustannuksiltaan suurempi kuin iso. Jos luokassa 10 oppilasta 15 oppilaan sijaan voidaan huomata, että kolmekymmentä oppilasta 10 oppilaan ryhmässä tarvitsee kolme opettajaa ja 15 hengen ryhmä kaksi. Kyllä tässä voidaan myös puhua surutta rahasta. Koulun ylläpitokustannukset ovat sitten oma lukunsa. Kunnalla on paljon omia kiinteistöjä ja niiden kunto ei ole kaikilta osin kaksinen. Mihin rahat laitetaan on  valintakysymys vai pidetäänkö kaikki huonossa kunnossa.

Lopuksi: en ole vaatinut Friggesbyn ajasaloa, vaan asian käsittelyä sopimuksen mukaisesti.

Kuka pelkää vanhusta?

Vanheminen ei ole tauti, josta voi parantua. Vanhuus ei ole myöskään palveluita hoivakodissa. Mitä se oikein on? Kysymykseen ei ole olemassa vastausta. Lääketiede ei pysty kertomaan, miksi solumme vanhenevat eikä filosofia vastaamaan yksiselitteisesti, mitä elämä on.

Se on kuitenkin varmaa, että ikääntyminen ja vanhuus on osa meidän elämäämme. Viime aikoina olenkin jäänyt pohtimaan, pelätäänkö meidän yhteiskunnassa vanhenemista ja vanhusta. Osataanko yhteiskunnassamme vanhentua? Kehityspsykologiassa ikääntymiseen liitetään mahdollisuus kokea itsensä eheänä kokonaisuutena, joka on elänyt täyden elämän. Mutta vanhuuteen voi myös liittyä katkeruus menetetyistä vuosista ja ratkaisuista, joita on tehnyt sekä pelko omasta tulevaisuudesta.

Ikäihmisten hoivassa ei olekaan kysymys pelkästään käsien määrästä, vaan myös elämän kohtaamisesta kaikessa rujoudessaan. Sillä sitähän se on, kun elämänhallinta katoaa joko psyykkisesti tai fyysisesti. Äänen korottaminen ikäihmisten palveluiden puolesta on tärkeää. Mutta se ei yksinään riitä, jos ei tiedä mitä haluaa ja jos itse ahdistuu vanhuuden edessä. Vanheneminen ei ole pelkästään palveluita, vaan se on myös oman elämän kohtaamista. Se on asia, jonka jokaisen tulee itse kohdata. Osa meistä tarvitsee aikaa siihen ja valitettavasti osa ei uskalla koskaan katsoa omaa elettyä elämää silmästä silmään.  Rohkeimmat meistä uskaltavat kohdata oman eletyn elämän pitäen sitä parhaana mahdollisena.

Verot valtion maksettavaksi

Oletko tutkinut verotuspäätöstäsi? Keski- ja alempituloisilla suurin osa veroista menee kunnallisveroon. Se kertoo karua kieltään siitä, että palvelut joita meillä tuotetaan maksetaan omilla tuloillamme. Valtio ei maksa palvelujamme eikä sitä tule tulevaisuudessakaan tekemään. Kyse on siitä, että jos emme huolehdi kunnallisten palveluiden hyvästä hoidosta maksamme kunnallisveroilla kaiken maailman turhista härpäkkeistä ja palveluista, jotka ovat ihan kivoja mutta eivät välttämättömiä. En edelleenkään halua kerätä enempää veroja, haluan saada nykyisellä enemmän aikaiseksi.

Sidonnaisuudet ja esteellisyys

Valtakunnan politiikassa on paljon puhuttu esteellisyydestä ja sidonnaisuuksista. Keskustelua on käyty myös kuntapoliitikkojen sidonnaisuuksista. Järvenpäässä käytiin takavuosina oikeutta siitä, syntyykö esteellisyys, kun valtuutetun lehdessä oli rakennusyhtiön mainos ja myöhemmin valtuutettu osallistui kunnanhallituksessa yhtiötä koskevaan päätökseen. Oikeus katsoi, että ilmoitus oli ollut kaikkien nähtävillä ja sen johdosta valtuutettu ei ollut esteellinen. Ehkä sidonnaisuutta oli kuitenkin olemassa ja hänen olisi ollut parempi ilmoittaa asiasta ennen päätöstä.

Kirkkonummen poliitikoista moni on kunnan työntekijöitä. Kuntalain mukaan he eivät ole esteellisiä valtuustossa, mutta oman alansa lautakunnan työhön he eivät voi osallistua. On kuitenkin hyvä aina välillä pohtia ovatko he sidonnaisia omaan työhöönsä ja sitä kautta moraalisesti kaltevalla pinnalla.

Haasteellisempaan rooliin joutuu myös silloin, kun työskentelee edunvalvontajärjestössä ja osallistuu lautakunnassa henkilöstöä koskevaan päätöksentekoon. Esteellisyyttä ei ole, mutta sidonnaisuutta on olemassa. Tuleehan henkilön palkka jäseniltä, joiden etuja hänen tulee puolustaa.

Veronkorotuskeskustelu käynnissä

Kirkkonummen talousarviovalmistelu vuodelle 2011 otti askeleen kohti veronkorotuskeskustelua Majvikissa. Vain Kokoomus, KD ja RKP olivat vahvasti sitä mieltä, että veronkorotus on viimeinen keino tulorahoituksen turvaamiseksi. Sitä ennen pitää pystyä muilla keinoin tasapainottamaan budjetti. Kirkkonummen tuloveroprosentti on nyt 19. Eli 100 eurosta maksetaan kunnalle 19 euroa.

Vasemmisto ja perussuomalaiset sanovat, että kuntalaiset maksavat ilomielin veronsa palveluita vastaan. Kaunis ajatus lisätä tuloja, jotta voitaisiin käyttää rahaa enemmän palveluihin. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kirkkonummella perusturva maksaa 10 miljoonaa euroa enemmän kuin muissa samankokoisissa kunnissa ja siitä huolimatta meidän palveluihin ollaan tyytymättömiä.  En millään tavalla tahdo uskoa, että olemme tehneet kaiken oikein kun nykyiset rahat eivät riitä. Perataan ensin ylimääräinen ja katsotaan sitten.

Lisäksi pidän kohtuuttomana ajatuksena, että kunnallisveroa korotetaan puolustamalla pienituloisia. Kunnallisvero on tasavero ja se riipaisee pahiten juuri pienituloisia. Minä en halua rasittaa pienituloisten verotusta päinvastoin kuin vasemmisto, perussuomalaiset ja vihreät.

Lehmuskartanon suhmurit

Lehmuskartanoon palkattiin ensimmäiset työntekijät helmikuussa 2009. Hoivakodin toiminta käynnistyi puolestaan maaliskuussa. Huhtikuussa henkilökunta valitti lääniin kokemistaan epäkohdista. Aluehallintoviraston mukaan syksyllä 2009 elettiin edelleen käynnistysvaiheessa. Miksi? Mitä työntekijät olivat tehneet talossa puoli vuotta? Suhmuroineet valituksia ja istuneet kokouksissa murehtimassa sen sijaan, että olisivat tehneet hoitosuunnitelmia kuten olisi pitänyt. Onneksi näitä murheita ovat aiheuttaneet vain osa työntekijöistä. Nyt lippu korkealle ja katse eteenpäin.

Aluehallintoviraston suhmurit kirjoittavat lausuntoja, joiden perusteet ontuvat. Ensinnäkin kyseessä ei ole viraston päätös, vaan valvonta-asia. Sinänsä ihan hyvä, että haluavat valvoa asukkaiden etuja. Mutta kun he puhuvat ratkaisuistaan niin niissä seisoo selvällä suomen kielellä: lääninhallituksen mielestä. Nyt ei kysytä mitään mielipiteitä, vaan tosiasioita. Ja niitä on heidän kirjelmässään aika vähän.

Virasto yllyttää jopa laittomuuksiin. Se yllyttää Kirkkonummea rasistisiin ratkaisuihin. Silloin kun ammattihenkilölle myönnetään lupa toimia terveydenhuollon tehtävässä Suomessa niin työntekijän ammatillinen pätevyys pitää. Työnantaja voi toki katsoa palkatessaan henkilön sopivuutta tehtävään, mutta nyt viranomainen kehottaa kunnan työntekijöitä olemaan palkkaamatta hiukan heikommin suomea tai ruotsia (vai kumpaakin?) puhuvia. Laki on kuitenkin yksiselitteinen: ketään ei voida syrjiä mm. ihonvärin, uskonnon tai kielen vuoksi.

Muutamassa kohden virasto puhuu perehdytyksen riittämättömyydestä perustelematta asiaa sen enempää. Kuinka he ovat tähän päätyneet? Ovatko he selvittäneet työntekijöiden oppimiskyvyn? Ovatko he tarkistaneet, että työntekijät ovat tehneet oman velvollisuutensa? Työntekijöillä on nimittäin myös velvollisuuksia perehtyä asiaan eikä vain olla perehdyttävänä. Pahimassa tapauksessa perehdytys on sitä, että työntekijä toteaa osaavansa asian, koska ei kehtaa tunnustaa omaa osaamattomuuttaan. Silloin virheen tekee työntekijä, ei työnantaja.

Viimeisenä suhmurina asiassa on Pauliina Juntunen. En tiedä millä muskeleilla hän arvioi Lehmuskartanoa Kirkkonummen Sanomissa, mutta pieleen menee heti ensimmäisessä lauseessa. Kyseessä ei ole vanhainkoti vaan hoivakoti. Hänen kirjoituksensa on sen verran täynnä tahallisia tai tahattomia vääristyksiä, että se tekee minut surulliseksi. Kuinka on mahdollista, että politiikka tekee fiksusta naisesta yksinkertaisen.

Kirkkonummella pitää harkita lomautuksia

Uusi kuntasopimus merkitsee Kirkkonummelle vakavia haasteita. Kirkkonummella palkkamenot ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. 0,09 prosentin korotus kunnallisiin palkkoihin tarkoittaa 800 000 euron korotuspainetta kunnallisveroon. Palkankorotuksien vaikutusta Kirkkonummella ei tiedetä, mutta se on varmasti useita satoja tuhansia tänä vuonna. Nyt kannattaa muistaa, että perusturvalautakunnan budjetti tälle vuodelle (2010) on ainakin pari miljoonaa pienempi kuin vuonna 2009 toteutuneet menot. Meidän on siis leikattava palveluita vielä enemmän maksaaksemme palkat tänä vuonna ja ensi vuonna on sitten korotettava veroja palkanmaksua varten.

Ihmettelen neuvoteltua palkkaratkaisua. Kuntatalous sukeltaa talouden mukana. Yksityisellä sektorilla on leikattu palkkakuluja, jotta yritystoiminta olisi edes jollain tavoin kannattavaa ja ihmiset voisivat olla töissä. Nyt on käymässä niin, että ne joilla on töitä yksityisellä sektorilla (joka elättää julkisen sektorin) ja joilla palkat ovat pienemmät kuin vuosi sitten, pitää rokottaa veroja korottamalla, jotta voimme maksaa julkiselle sektorille heidän korotetut palkkansa. Minusta se ei ole oikeudenmukaista.

Julkisella sektorilla talousajattelua ei ilmeisesti osata. Kuinka on mahdollista korottaa palkkoja, kun eletään muutoinkin velkarahalla ja joudutaan leikkaamaan palveluita? Ainoa mahdollisuus lienee henkilösatörakenteeseen puuttuminen ja käyttämällä lomautuksia. Valitettavaa, mutta jos joku keksii paremman keinon, niin olen kuulolla.

Kantvikiin helsinkiläisten tuhannet veneet?

Helsinki on rakentanut uuden sataman Vuosaareen. Samalla se aikoo kaavoittaa ja rakentaa muutkin vapaat rantansa ja suunnittelee nyt siirtävänsä veneet talvisäilytykseen Kirkkonummelle. Heillä on Kantvikissa maita, jotka periaatteessa soveltuisivat tähän käyttöön. Mutta mitä siitä seuraisi? Meidän rantamme otettaisiin helsinkiläisten huviveneilijöiden käyttöön. Autoliikenne Upinniemeen kasvaisi varsinkin keväisin ja syksyisin uusiin mittoihin. Kirkkonummi ei puolestaan hyötyisi tästä lainkaan. Tai en ainakaan itse näe mitään hyötyä meille. Kaupankäynti ei lisääntyisi, ei tulisi uusia työpaikkoja, ympäristö ei kohentuisi. Miksi siis meidän tulee hyväksyä tällaisia venepaikkoja? Kehottaisin helsinkiläisiä varautumaan siihen, että asia ei mene heidän suunnitelmiensa mukaan - ei ainakaan tällä kertaa.

Kansanäänestys liitoksesta

Viime kunnallisvaaleissa puhuttiin taloudesta ja palveluista. Mutta ei kuntaliitoksista. Esiselvitys kuntaliitokseen Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon välillä on nyt tehty. Vielä odotellaan raportin viimeistä muotoa, mutta nyt näyttää joidenkin tahto olevan liittyä ja toisten ettei liitytä yhteen. Kirkkonummella “joillakin” oli olemassa vastaus etukäteen ennen selvitystä ja ennen vaaleja, mutta he eivät tule omista puuhistaan kertomaan. Rehellistä olisi myöntää, ettei nykyinen Kirkkonummen valtuusto ole saanut kuntalaisilta mandaattia liitospäätökseen. Moni kuntalainen ei nimittäin viime vaaleissa äänestyspäätöstä tehdessään ottanut asiaa millään tavoin huomioon. Valtuusto voi toki päätöksen tehdä. Mutta ehkä kannattaisi hiukan kuunnella ja keskustella myös kuntalaisten kanssa. Ainakin keskustelu pitää käydä muiden kuin pelkästään valtuutettujen ja virkamiesten välillä. Neuvoa antavan äänestyksen käyttämistä keskustelun herättäjänä kannattaa pohtia. Omasta puolestani olisin valmis kansanäänestykseen.

Ongelmia lasten kuljetukseen Kirkonkylän kouluun

Seuraava ongelma Kirkkonummen liikennesunnittelussa on paljastunut. Senaattoritalon kulma on erittäin suosittu paikka jättää työmatkan varrella lapset kouluun. Tulevaisuudessa parkkipaikan täyttää kunnantalo. Samaan aikaan kunnantalon eteen ei ole varattu ainoatakaan paikkaa pysäyttää autoa. Saimme siihen toisen liikenneympyrän, mutta emme pysähtymispaikkaa. Tulevaisuudessa autot kaasuttelevat pitkin Ervastintietä ja pysähtyvät keskelle katua. Pitäisiköhän oikeasti seurata mitä kunnassa tapahtuu ennen kuin annetaan yhdyskuntatekniikan suunnitella omia ratkaisuja?